Saamen kieli - Sámegiella - Sämikielâ

Sisdoallu - Sisällys

 

Sámegiella

Suomeksi (suomagillii)

Sámegiella lea oassi Oulu universitehta gielaid ja girjjálašvuođa dutkkusprográmmas.

Sámegiela oahppoávdnasis leat guokte linjjá: davvisámegiella ja anárašgiella.

Dasa lassin Giellagas-instituhtas lea vejolaš lohkat nuortalašgiela sierra vuoigatvuođain ávnnasoahpuid rádjái ja davvisámegiela vieris giellan -vuođđooahpuid.

Sámegiela dutkan lea humanisttalaš dieđasuorgi ja dan oahpahusas ja dutkamis váldojuvvojit vuhtii giela ráhkadus ja geavaheapmi, hállon ja čállon giella, giellagáhtten, giela variašuvdna ja giela gárggiidahttin. Davvisámegiela linnjá lea oaivvilduvvon eatnigielagiidda ja daidda, geat máhttet sámegiela eatnigielagiid láhkai.

Sámegiela oahppoávdnasa ulbmilin lea skuvlet giellačehpiid sámeservodaga dárbbuide. Oahpuin geargan oahppit barget omd. oahpaheaddjin ja dutkin, sámegiel mediain ja hálddahusbargguin, jorgaleami, giellagáhttema ja giellateknologiija áššedovdin. Sámegiela studeren, iehčanas dutkamuša dahkan ja bargoeallimii oahpásmuvvan lasihit studeantta vejolašvuođaid beassat válmmaštuvvama maŋŋá oahpu vástideaddji bargui.

Kandidáhta- ja magisttardutkosa čađaheapmi bistá oktiibuot sullii vihtta jagi. Kandidáhtadutkosa čađahanáigi lea dábálaččat golbma jagi ja magisttardutkosa čađahanáigi guokte jagi. Sámegiela oahpuid sáhttá joatkit gitta doavttirgráđa rádjai.

Giellagas-instituhtta lea áidna báiki Suomas, gos sámegiela sáhttá lohkat eatnigiellan universitehta dásis.

 

Saamen kieli

Davvisámegillii (pohjoissaameksi)

Saamen kieli kuuluu kielten ja kirjallisuuden tutkinto-ohjelmaan.

Saamen kielen oppiaineessa on kaksi linjaa, pohjoissaame ja inarinsaame.

Lisäksi Giellagas-instituutissa voi opiskella koltansaamea erillisellä opinto-oikeudella aineopintoihin saakka sekä pohjoissaamea vieraana kielenä.

Saamen kieli on humanistinen tieteenala, jonka opetuksessa ja tutkimuksessa otetaan huomioon kielen rakenne ja käyttö, kirjoitettu sekä puhuttu kieli, kielenhuolto sekä kielen variaatio ja kehittyminen. Opetus järjestetään pohjoissaameksi tai inarinsaameksi ja suomeksi sen mukaan, kumman linjan opiskelija valitsee. 

Pohjoissaamen linja on tarkoitettu äidinkielisille puhujille tai niille, joilla on hyvä pohjoissaamen kielen taito. Inarinsaamen linja on rakennettu siten, että inarinsaame sopii pääaineeksi sekä vieraskielisille aloittelijoille että kieltä paremmin hallitseville, joko kieltä äidinkielenään tai äidinkielen omaisesti puhuville. Koltansaamen perus- ja aineopinnot on tarkoitettu opiskelijoille, joilla on äidinkielenomainen tai sujuva vieraan kielen taito koltansaamen kielessä. Riittävä taito todetaan lähtötasokokeella. 

Saamen kielen oppiaineen tavoitteena on kouluttaa kielenosaajia saamelaisen yhteiskunnan tarpeisiin. Valmistuneet opiskelijat työskentelevät muun muassa opettajina, tutkijoina, kääntäjinä, kielenhuollon ja kieliteknologian asiantuntijoina sekä saamenkielisessä mediassa ja hallintotehtävissä.

Saamen kielen opiskelu, oman tutkimuksen tekeminen ja työelämään tutustuminen lisäävät opiskelijoiden mahdollisuuksia päästä valmistumisen jälkeen opintoja vastaavaan työhön. Kandidaatin- ja maisterintutkintojen suorittaminen kestää noin viisi vuotta. Kandidaatintutkinnon suoritusaika on yleensä kolme vuotta ja maisterintutkinnon suorittamisaika kaksi vuotta. Saamen kielen opintoja voi jatkaa aina tohtorintutkintoon asti.

Giellagas-instituutti on Suomen ainoa paikka, jossa saamea voi opiskella äidinkielenä yliopistotasolla.

Kieli- ja viestintäopintojen kohdalla tarkista oletko oikeutettu hyväksilukuihin (AHOT)

 

Davvisámegiella

suomeksi (suomagillii)

Sámegiella váldoávnnasin - Davvisámegiela linnjá

Váldoávnnasvuoigatvuođa sáhttá oažžut go ohcá oahppoávdnasii giđa oktasašozus ja oassálastá sisabeassaniskosii. Oulu universitehta studeanta sáhttá oažžut váldoávnnasvuoigatvuođa maiddái dalle go čađaha sámegiela vuođđo- ja ávnnasoahpuid unnimustá árvosániin 3 ja ohcá dieđagottis vuoigatvuođa molsut váldoávdnasa.

Oahppoávdnasa geavatlaš rávvagat ja dárkilut gursa- ja sáledieđut gávdnojit WebOodis.

Sámegiella oalgeávnnasin

Sámegiela vuođđooahput 25 oč

Davvisámegiela linjjá oalgeávnnasohppiin gáibiduvvo sámegiela eatnigielmáhttu dahje muđui hui buorre sámegiel máhttu. Studeanttat, geat háliidit lohkat sámegiela oalgeávnnasin davvisámegiela linjjás, galget oassálastit vuolggadásseiskosii. Vuolggadásseiskkus sulastahttá sisabeassaniskosa, mii ordnejuvvo juohke jagi.

Fuom. Giellagas-instituhtas lea maiddái vejolaš lohkat davvisámegiela vieris giellan.

Oalgeávdnasiid válljen

Studeanttat geat ohcet ávnnasoahpaheddjiid skuvlejupmái, čađahit bákkolaš oalgeávnnasin girjjálašvuođa vuođđooahpuid (25 oč), sámiid kultuvrra vuođđooahpuid (25 oč), hállankommunikašuvnna oahpuid (5 oč) ja ávnnasoahpaheaddji pedagogalaš oahpuid (60 oč).

Sámegiela studeanttat, geat eai loga oahpaheaddjin, sáhttet válljet oalgeávdnasiid friddja. Iešguđege studeantta dutkkus šaddáge iešguđetláganin aiddo oalgeávdnasiid válljejumi geažil. Heivvolaš oalgeávdnasat leat ee. sámiid kultuvra, suomagiella, suomagiella nubbin dahje vieris giellan, eará sámegielat ja suomagiela fuolkegielat, vieris gielat, girjjálašvuohta, informašuvdnadutkamuš  ja servodatfágat. Dábálaš gielladieđa ja fonetihkka leat maid anolaš oalgeávdnasat, erenomážit daidda geat leat beroštuvvan dutki bargguin. 

Davvisámegiela linnjá

Vuođđooahput (25 oč)

683462Y Persovnnalaš oahppoplána I (0 oč)
683407P Sojahanoahppa (5 oč)
683406P Jietnadatoahppa (5 oč) 
683520P Sátneráhkadeapmi (5 oč) 
683521P Čállin I (5 oč) 
683522P Jorgaleapmi I (5 oč)

Ávnnasoahput (45  )

683463Y Persovnnalaš oahppoplána II (0 oč)
683489A Sámi girjjálašvuohta (5 oč)
683523A Jorgaleapmi II (5 oč) 
683524A Sátnerádju (5 oč) 
683525A Čállin II (5 oč) 
683526A Cealkkaoahppa (5 oč) 
683527A Gielaid áitatvulošvuohta ja ealáskahttin (5 oč) 
683420A Kandidáhtadutkamuš (10 oč) 
683430A Maturitehta (kandidáhtadutkkus) (0 oč) 
683450A Váljaoahput (unnimustá 5 oč)
683421A Bargoeallimii oahpásmuvvan (váljaoahppu) (6-8 oč) 

Čiekŋudeaddji oahput (80 oč)

683465Y Persovnnalaš oahppoplána III (0 oč) 
683422S Anáraš- dahje nuortalašgiella (5 oč) 
683528S Láidehus eará sámegielaide (5 oč) 
683529S Giellagáhtten (5 oč) 
683429S Váljaoahput (10 oč) 
683530S Giellahistorjá (5 oč) 
683531S Graduseminára (10 oč) 
683427S Pro gradu –dutkamuš (40 oč) 
683431S Maturitehta (magisttardutkkus) (0 oč) 

 

Pohjoissaame

Saamen kieli pääaineena - Pohjoissaamen linja

Pääaineoikeuden voi saada hakemalla opiskelijaksi kielten ja kirjallisuuden tutkinto-ohjelmaan ja valitsemalla pääaineeksi joko pohjoissaamen tai inarinsaamen. Tarkat tiedot valinnasta ovat humanistisen tiedekunnan valintaoppaassa. Oulun yliopiston opiskelija voi saada pääaineoikeuden myös suorittamalla saamen kielen perus- ja aineopinnot vähintään arvosanalla 3 ja anomalla tiedekunnalta pääaineen vaihto-oikeutta.

Oppiaineen käytännön ohjeet sekä tarkemmat kurssi- ja salitiedot ovat WebOodissa.

Saamen kieli sivuaineena

Saamen kielen perusopinnot 25 op

Pohjoissaamen kielen linjan sivuaineopinnot edellyttävät äidinkielistä kielitaitoa tai muuten hyviä saamen kielen taitoja. Opiskelijoiden, jotka haluavat opiskella pohjoissaamea sivuaineena, on osallistuttava lähtötasokokeeseen. Lähtötasokoe on vuosittain järjestettävän pohjoissaamen valintakokeen kaltainen.

Huom. Giellagas-instituutissa voi myös opiskella pohjoissaamea vieraana kielenä alkeista lähtien.

Sivuainevalinnat

Aineenopettajiksi opiskelevat suorittavat pakollisina sivuaineina kirjallisuuden perusopinnot (25 op), saamelaisen kulttuurin perusopinnot (25 op), viestintäopinnot (5 op) sekä aineenopettajan pedagogiset opinnot (60 op).

Ne saamen kielen opiskelijat, jotka eivät opiskele aineenopettajiksi, voivat valita sivuaineensa vapaasti. Sivuaineopintojen avulla jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus rakentaa omannäköisensä tutkinto. Saamen kielen opiskelijalle sopivia sivuaineita ovat esimerkiksi saamelainen kulttuuri, suomen kieli, suomen kieli toisena ja vieraana kielenä, muut saamen kielet ja suomen sukulaiskielet, muut vieraat kielet, kirjallisuus, informaatiotutkimus sekä yhteiskuntatieteet. Yleinen kielitiede ja fonetiikka ovat myös hyödyllisiä sivuaineita varsinkin niille, jotka ovat kiinnostuneita tutkijan työstä.

 

Pohjoissaamen linja

Perusopinnot (25 op)

683462Y HOPS -henkilökohtainen opintosuunnitelma I (0 op)
683407P Taivutusoppi (5 op)
683406P Äänneoppi (5 op)
683520P Sananmuodostusoppi (5 op)
683521P Kirjoittaminen I (5 op)
683522P Kääntäminen I (5 op)

Aineopinnot (45 op)

683463Y HOPS -henkilökohtainen opintosuunnitelma II oč / 0 op
683489A Saamelainen kirjallisuus (5 op)
683523A Kääntäminen II (5 op)
683524A Sanasto (5 op)
683525A Kirjoittaminen II (5 op)
683526A Lauseoppi (5 op)
683527A Kielten uhanalaisuus ja elvyttäminen (5 op)
683420A Kandidaatintutkielma (10 op)
683430A Kypsyysnäyte (kandidaatintutkinto) (0 op)
683450A Valinnaisia opintojaksoja (vähintään 5 op)
683421A Tutustuminen työelämään (valinnainen) (6-8 op)

Syventävät opinnot (80 op)

683465Y HOPS –henkilökohtainen opintosuunnitelma III (0 op)
683422S Inarin- tai koltansaame (5 op)
683528S Johdatus muihin saamen kieliin (5 op)
683529S Kielenhuolto (5 op)
683429S Valinnaiset kurssit (10 op)
683530S Kielihistoria (5 op)
683531S Graduseminaari (10 op)
683427S Pro gradu –tutkielma (40 op)
683431S Kypsyysnäyte (maisterintutkinto) (0 op)

 

Anarâškielâ

Sämikielâ

Sämikielâ kulá kielâi já kirjálâšvuođâ tođhosohjelmân (kielten ja kirjallisuuden tutkinto-ohjelma).

Sämikielâst láá kyehti linjá: pajekielâ / orjâlâškielâ (pohjoissaame) já anarâškielâ (inarinsaame).

Giellagas-instituutist puáhtá meiddei luuhâđ nuorttâlâškielâ (koltansaame) sierâ uáppuvuoigâdvuođáin amnâsuápui räi já pajekielâ viereskielân (pohjoissaame vieraana kielenä).

Sämikielâ lii humanistlâš tieđâsyergi, mon máttááttâsâst já tutkâmist váldojeh vuotân kielâ rááhtus já kiävttu, čaallum kielâ já sárnumkielâ, kielâtipšom já kielâ variaatio já ovdánem. Máttááttâs uárnejuvvoo pajekielân teikâ anarâškielân já suomâkielân ton mield, kuábbáá linjá uáppee väljee.

Pajekielâ linjá lii uáivildum eenikielâlâš sárnoid teikâ tagaráid, kiäin lii šiev pajekielâ máttu. Anarâškielâ linjá lii huksejum toin naalijn, et anarâškielâ suápá válduamnâsin sehe viereskielâlâš algâttâlleid ete tagaráid, kiäh haldâšeh kielâ pyerebeht, jo-uv eenikiel sárnoid teikâ anarâškielâ eenikielâ náál sárnoid. Nuorttâlâškielâ vuáđu- já amnâsuápuh láá uáivildum uáppeid, kiäin lii eenikielâ nálásâš teikâ njyebžilis viereskielâ táiđu nuorttâlâškielâst. Tuárvi pyeri tááiđu kalga čäittiđ vuolgâtäsi-iskosáin.

Sämikielâ oppâamnâs ulmen lii škovliđ kielâmätteid Säämi ohtsâškode tárboid. Valmâštum uáppeeh pargeh eereeb iärrás máttáátteijen, totken, jurgâleijen, kielâtipšon, kielâteknologia äššitobden, sämikiel mediast já haldâttâhpargoin.

Sämikielâ luuhâm, jiečânâs tutkâmpargoh já pargoelimân uápásmum lasetteh uáppei máhđulâšvuođâid peessâđ valmâštum maŋa uápuid västideijee paargon. Kandidaat- já maistertotkosij čođâldittem pistá nyevt vittâ ive. Kandidaattotkos čođâldittemäigi lii táválávt kulmâ ive, já maistertotkos čođâldittem váldá kyehti ive. Sämikielâ uápuid puáhtá juátkiđ ain tuáhtártotkos räi.

Giellagas-instituut lii Suomâst áinoo saje, kost sämikielâ puáhtá luuhâđ eenikiellân ollâopâttâhtääsist. Giellagas-instituutist puoh sämikielâi uáppeeh láá suullân kulmâlov.

Kielâ- já viestâdemuápui puotâ täärhist, lii-uv tust vuoigâdvuotâ pyerrinluhhum uáppoid (hyväksiluku; AHOT).

Oppâmvuoigâdvuotâ já uápui algâttem

Válduamnâsvuoigâdvuođâ puáhtá finniđ ucâmáin uáppen kielâi já kirjálâšvuođâ tođhosohjelmân já valjiimáin válduamnâsin anarâškielâ. Tärhis tiäđuh valjiimist láá adelum humanistlâš tieđâkodee valjimuáppást (valintaopas) .

Anarâškielâ lii uálgiaamnâs, mon puáhtá rijjâ valjiđ, já toos kullee kuursâin puáhtá hammiđ vuáđu-uápuid 25 uč. já amnâsapuid 35 uč., teikâ vuáđu-uápuin puáhtá čođâldittiđ ovtâskâs kuursâid.

Anarâškielâ suápá uálgiamnâsin ovdâmerkkân sämikulttuur, pajekielâ, suomâkielâ, viereskielâ, historjátiettuu já informaatiotutkâm uáppeid sehe luokamáttáátteijen lohheid.

Oulu ollâopâttuv uáppee puáhtá finniđ válduamnâsvuoigâdvuođâ meiddei čođâlditmáin anarâškielâ vuáđu- já amnâsuápuid ucemustáá árvusaanijn 3 já ucâmáin tieđâkoddeest válduamnâs molsomvuoigâdvuođâ.

Tiäđuštâlmijd já rijjâ ucâmušâid anarâškielâ uálgiamnâsuáppoid puáhtá vuolgâttiđ ollâopâttâhmáttáátteijee Mervi Skopetsân:
šleđgâpostâ: mervi.skopets(at)oulu.fi
puh.: (050) 5749280

Uáppuravvim

Čohčâluuhâmpaje aalgâst uárnejuvvoo uđđâ uáppei já Giellagas-instituut pargei ohtsâš tieđettem- já uápásmemtilálâšvuotâ.

Uápuidis ääigi uáppeeh rähtih ohtsis kulmâ persovnlii uáppuvuávám (HOPS, henkilökohtainen opintosuunnitelma):

Vuossâmuš vuávám ráhtoo vuossâmuu luuhâmpaje ääigi. Ton rähtim várás jyehi uáppein suáppoo sierâ äigi, kuás lii máhđulâš savâstâllâđ tärhibeht uáppuaašijn jieijâs máttáátteijein. Sun rävvee uáppeid totkos čođâlditmân, uápui ovdánmân já uálgiamnâsvaljiimân kyeskee aašijn. Jieijâs máttáátteijee fättee kiddâ pargoloonjâst HU327 teikâ puhelinnumerist (029) 448 3486.

Toos lasseen ráhtojeh vala kyehti HOPS-vuávám, moin nubbe kulá kandidaattotkosân já nubbe maistertotkosân.

Persovnlii uáppuvuávám rähtimist ij finnii uáppučuággáid, mut tain puátá merkkim uáppuregisterân.

Kejâstâh oppâamnâsân

Anarâškielâ máttááttâs já tutkâm algii Oulu ollâopâttuvvâst ive 2000, kuás anarâškielâst šoodâi uálgiaamnâs. Ive 2011 anarâškielâst šoodâi jiečânâs maistertotkosân tuálvoo linjá sämikielâ válduamnâsân.

Anarâškielâ máttááttâsâst já tutkâmist kuávdáš äššin láá kielâ rááhtus já kevttim, sarnum já čaallum kielâ, teoreetlâš já keevâtlâš kielâtipšom sehe kielâ muttuustâllâm já ovdánem. Anarâš uápui máttááttâs algâttuvvoo suomâkielân, já kielâ muttoo kuuloold anarâškielân vuáđu-uápui ääigi. Uáppoid kuleh meiddei jurgâlem- já kielâ revitalisaatiouápuh sehe pajekielâ já nuorttâlâškielâ uápuh. Uási uápuin puáhtá ovtâstittiđ pajekielâ já sämikulttuur máttááttâssân, nuuvt et máttááttâskiellân lii motomin meiddei suomâkielâ.

Tastko eromâšávt pajekielâ kulloo ennuv já tastko pajekielâ já anarâškielâ ohtâvuođah láá čovgâdeh, ličij-uv avžuuttettee, et uáppee uásálistáččij aainâs-uv pajekielâ algâ- já jotkâkâkuursân. Uáppuohjelm ij toos kuittâg mahten kenigât.

Anarâškielâ linjá lii huksejum toin naalijn, et anarâškielâ suápá válduamnâsin sehe viereskielâlâš algâttâlleid et kielâ pyerebeht haldâšeijeid, jo-uv eenikielâlâš teikâ eenikielâ nálásávt sárnoid. Uáppuohjelm vuáđuduvá anarâškielâ tievâsmittemškovliittâsâst (2009–2010) finnejum feeriimáid – škovliittâsâst, mon ääigi anarâškielâ mättimettum sierâ suorgij äššitobdein škuávlejuvvojii kielâsirdeeh. Jo kyehti suhâpuolvâ lijjii monâttâm kielâs, nuuvt et kielâ tarbâšij – já ain taarbâš – tuáimeid sehe kielâsiärvušist et ton ulguubeln.

Anarâškielâ uápuid puáhtá algâttiđ aaibâs aalgâst kurssáin Inarinsaamen peruskurssi I, teikâ uáppee puáhtá meiddei uuccâđ västideijeevuođâ ovdebáá máttusis teikâ uáppoidis já puáttiđ fáárun jieijâs kielâtááiđu tááhust hiäivulii saajeest. Anarâškielâ uápuin iänááš uási uárnejuvvoo  viermiluvâldâlmin já káidusmáttááttâssân.

Sämikielâ oppâamnâs ulmen lii škovliđ maaŋgâtáiđusijd kielâ äššitobdeid sämisiärvus tárboid. Škovliittâsâst ovdâmerkkân jurgâlem lii tehelâš pargoost oppâmateriaal rähtimpargoin já kirjálâšvuođâ jurgâlmist. Anarâš kielâpirrâsist tiätu kielâ revitalisaatiost lii ohtâ kielâ koskâsijn kedgijuolgijn, mon tááhust uáppoid lii luándulâš väldiđ fáárun kuursâid revitalisaatiost. Ton lasseen kielâpirrâsist tarbâšuvvojeh äšsitobdeeh máttááttâs- já tutkâmpargoid já meiddei sämikielâlâš viestâdmân, kielâtipšomân já haldâttâhpargoid.

Eenâb ko oovtâ sämikielâ luuhâm, jieijâs tutkâmuš já pargoelimân uápásmem lasetteh uáppee máhdulâšvuođâid peessâđ valmâštuumis maŋa ton pargosuárgán, kuus sun haalijd. Uáppee uápásmuvá pargoelimân jo uápuidis ääigi, já pargohárjuttâllâmpaje kulá kandidaattotkos uáppoid. Uáppee väljee uálgiamnâsijdis jieijâs perustume sehe ton mield, maggaar pargoid sun viggá uápuidis maŋa.

Anarâškielâ já pajekielâ lasseen Giellagas-instituutist puáhtá luuhâđ pajekielâ viereskiellân, nuorttâlâškielâ sehe sämmilâš kulttuur. Taah suápih uálgiamnâsin meiddei anarâškielâ uáppeid. Anarâškielâ uápuid puáhtá juátkiđ kiddâ tuáhtártotkos räi.

 

Uáppuolesvuođah ja toi uáppu-ulmeh

Anarâškielâ vuáđu-uápui čođâldittem maŋa uáppee haaldâš anarâškielâ vuáđukielâoopâ já pasta kevttiđ kielâ luándulávt piäiválâš kiellân njálmálávt já kirjálávt. Ton lasseen uáppee haaldâš anarâškielâ tutkâmân labdaseijee kuávdáš toppuid já tobdá kielâ saje ohtsâškoddeest já anarâš kulttuur váldulinjáid.

Anarâškielâ amnâsuápui čođâldittem maŋa uáppee haaldâš

anarâškielâ ráhtus kieŋâlávt. Sun tobdá meiddei kirjekielâ šoddâm já čaallum kielâ ovdánem tááláá hámásis. Siämmáánáál uáppee finnee kieŋâlub uáinu kielâ sierâ tutkâmsuorgijn. Uáppee haaldâš tieđâlii čäällim vuáđuaašijd já máttá čäälliđ käldeigijn já amnâstuv iššijn uánihâš tieđâlâš tuđhâlmijd, ovdâsaavâid já eres kirjálijd já njálmálijd čáittusijd.

Anarâškielâ čiäŋudeijee uápui čođâldittem maŋa uáppee haaldâš kielâ ráhtus kieŋâlávt. Sun áppád porgâđ jiečânâs tieđâlâš pargo já máttá kevttiđ tutkâmpargostis ävkkin käldeid já tutkâmamnâstuv. Ton lasseen sun pasta porgâđ jiečânâs pargo já toimâđ äššitobden kielâ sierâ suorgijn.

Anarâškielâ vuáđu-uápuh (25 uč)

683651Y        HOPS - persovnlâš uáppuvuávám I  0 uč
683659P        Anarâškielâ vuáđukurssâ I  5 uč
683660P        Anarâškielâ njálmálâš kevttim I  5 uč
683661P        Anarâškielâ vuáđukurssâ II  5 uč
683662P        Anarâškielâ sujâttem hárjuttâskurssâ  5 uč
683663P        Anarâškielâ kirjálâš kevttim I  5 uč

Anarâškielâ amnâsuápuh (45 uč)

683652Y       HOPS - persovnlâš uáppuvuávám II  0 uč
683664A       Anarâškielâ fonologia já morfologia I  5 uč
683665A       Anarâškielâ ceelhâoppâ  5 uč
683666A       Anarâškielâ njálmálâš kevttim II  5 uč
683667A       Anarâškielâ kirjálâš kevttim II  5 uč
683668A       Anarâškielâ sänirähtimoppâ  5 uč
683669A       Anarâškielâlii pargoelimân uápásmum 5 uč
683670A       Jieijâs tutkâmsyergi teoria já keevâtlâšvuotâ (anarâškielâ)  5 uč
683619A       Kandidaatpargo (anarâškielâ)  10 uč
683620A       Maturiteet (kypsyysnäyte, anarâškielâ)  0 uč
683671A       Vaaljâuápuh anarâškielâ uálgiamnâsuáppeid 5 uč
683672A       Anarâškielâ spesiaalsyergi sänirááju [valjimkurssâ]  5 uč

Anarâškielâ čiäŋudeijee uápuh (80 uč)

683653Y       HOPS-persovnlâš uáppuvuávám III  0 uč
683673S       Anarâškielâ fonologia já morfologia II  5 uč
683674S       Nubbe sämikielâ (pajekielâ/nuorttâlâškielâ)  5 uč
683675S       Anarâškielâ revitalisaatio metodologia  5 uč
683676S       Valjimnáál leijee čiäŋudeijee uápuh (anarâškielâ)  15 uč
683677S       Graduseminaar (anarâškielâ)  10 uč
683646S       Pro gradu -tuuđhâlm (anarâškielâ)  40 uč
683650S       Maturiteet (anarâškielâ)  0 uč

 

Inarinsaame

Anarâškielân (inarinsaameksi)

Opiskeluoikeus ja opintojen aloittaminen

Pääaineoikeuden voi saada hakemalla opiskelijaksi kielten ja kirjallisuuden tutkinto-ohjelmaan ja valitsemalla pääaineeksi inarinsaamen. Tarkat tiedot valinnasta on kerrottu humanistisen tiedekunnan valintaoppaassa. Inarinsaame on vapaasti valittava sivuaine, johon kuuluvista kursseista voi muodostaa perusopinnot 25 op ja aineopinnot 35 op, tai perusopinnoista voi suorittaa yksittäisiä kursseja.

Inarinsaame sopii sivuaineeksi esimerkiksi saamelaisen kulttuurin, pohjoissaamen kielen, suomen kielen, vieraiden kielten, historiatieteiden ja informaatiotutkimuksen opiskelijoille kuten myös luokanopettajaksi opiskeleville.

Oulun yliopiston opiskelija voi saada pääaineoikeuden myös suorittamalla inarinsaamen perus- ja aineopinnot vähintään arvosanalla 3 ja hakemalla tiedekunnalta pääaineen vaihto-oikeutta.

Tiedustelut ja vapaamuotoiset hakemukset inarinsaamen sivuaineopintoihin voi lähettää yliopisto-opettaja Mervi Skopetsille: sähköposti: mervi.skopets(at)oulu.fi, puh.: (050) 5749280

Opintoneuvonta

Syyslukukauden alussa järjestetään uusien opiskelijoiden ja Giellagas-instituutin henkilökunnan yhteinen tiedotus- ja tutustumistilaisuus.

Opintojensa aikana opiskelijat laativat yhteensä kolme henkilökohtaista opintosuunnitelmaa (HOPS): Ensimmäinen HOPS laaditaan ensimmäisen lukukauden aikana. Sen tekemistä varten jokaisen opiskelijan kanssa sovitaan erillinen aika, jolloin on mahdollisuus keskustella tarkemmin opintoasioista omaopettajan kanssa. Hän neuvoo opiskelijoita tutkinnon suorittamiseen, opintojen etenemiseen sekä sivuainevalintoihin liittyvissä kysymyksissä. Omaopettajan tavoittaa työhuoneesta HU327 tai puhelinnumerosta (029) 448 3486.

Lisäksi laaditaan vielä kaksi HOPS-suunnitelmaa, joista toinen kuuluu kandidaatintutkintoon ja toinen maisterintutkintoon. Henkilökohtaisten opintosuunnitelmien tekemisestä ei saa opintopisteitä, mutta niistä tulee merkintä opintorekisteriin.

Katsaus oppiaineeseen

Inarinsaamen kielen opetus ja tutkimus alkoi Oulun yliopistossa vuonna 2000, jolloin inarinsaamesta tuli sivuaine. Vuonna 2011 inarinsaamesta tuli itsenäinen maisterintutkintoon johtava linja saamen kielen pääaineeseen.

Inarinsaamen opetus- ja tutkimuskohteena ovat kielen rakenne ja käyttö, puhuttu ja kirjoitettu kieli, kielen teoreettinen ja käytännön kielenhuolto sekä kielen vaihtelu ja kehitys. Linjan opetus alkaa suomenkielisenä, mutta opetus vaihtuu vähitellen inarinsaamenkieliseksi perusopintojen aikana. Opintoihin sisältyy myös kääntämiseen ja kielen revitalisaatioon liittyviä opintoja sekä pohjois- tai koltansaamen opintoja. Osa opinnoista voidaan yhdistää pohjoissaamen ja saamelaisen kulttuurin opetukseen, joten opetuskielenä on toisinaan myös suomi.

Koska etenkin pohjoissaamea kuulee paljon ja koska pohjoissaamen ja inarinsaamen yhteydet käytännössä ovat tiiviit, olisi toivottavaa, että opiskelija osallistuisi ainakin pohjoissaamen alkeis- ja jatkokurssille. Opinto-ohjelma ei sitä kuitenkaan edellytä.

Inarinsaamen linja on rakennettu siten, että inarinsaame sopii pääaineeksi sekä vieraskielisille aloittelijoille että kieltä paremmin hallitseville, joko kieltä äidinkielenään tai äidinkielen omaisesti puhuville. Opinto-ohjelma pohjautuu inarinsaamen täydennyskoulutuksesta (2009–2010) saatuun kokemukseen – koulutukseen, jonka aikana inarinsaamea osaamattomista eri alojen ammattilaisista koulutettiin oman alansa kielensiirtäjiä. Jo kaksi sukupolvea oli menettänyt kielensä, joten kieli tarvitsi - ja edelleen tarvitsee - toimijoita sekä kieliyhteisöstä että kieliyhteisön ulkopuolelta.

Inarinsaamen opinnot voi aloittaa aivan alkeista opintojaksolla Inarinsaamen peruskurssi I, tai opiskelija voi myös hakea korvaavuutta aiemmalle osaamiselleen tai suorituksilleen ja tulla mukaan opetukseen oman kielitaitonsa kannalta sopivassa kohdassa. Inarinsaamen opetuksesta pääosa järjestetään verkkoluentoina ja etäopetuksena.

Saamen kielen oppiaineen tavoitteena on kouluttaa monitaitoisia kielen ammattilaisia saamelaisyhteisön tarpeisiin. Koulutuksessa esimerkiksi kääntäminen korostuu työmarkkinoilla oppimateriaalin laadintatehtävissä sekä kirjallisuuden kääntämisessä. Inarinsaamelaisessa kieliyhteisössä tietämys kielen revitalisaatiosta on yksi kielen keskeisistä kivijaloista, minkä vuoksi opintoihin on luonnollista sisällyttää kursseja revitalisaatiosta. Lisäksi kieliyhteisössä tarvitaan asiantuntijoita opetus- ja tutkimustehtäviin, samoin saamenkielisiin viestimiin, kielenhuoltoon sekä hallintotehtäviin.

Useamman kuin yhden saamen kielen opiskelu, oman tutkimuksen tekeminen ja työelämään tutustuminen lisäävät opiskelijan mahdollisuuksia päästä valmistumisen jälkeen haluamaansa tehtävään. Työelämään tutustutaan jo opiskeluvaiheessa, ja työharjoittelujakso kuuluu kandidaatin tutkinnon opintoihin. Opiskelija valitsee sivuaineensa kiinnostuksensa sekä sen mukaan, millaisiin työtehtäviin hän pyrkii opintojensa jälkeen.

Inarinsaamen ja pohjoissaamen lisäksi Giellagas-instituutissa voi opiskella pohjoissaamea vieraana kielenä, koltansaamen kieltä sekä saamelaista kulttuuria. Nämä sopivat sivuaineiksi myös inarinsaamen opiskelijoille. Inarin saamen kielen opintoja voi jatkaa aina tohtorintutkintoon asti.

Opintokokonaisuudet ja niiden osaamistavoitteet

Inarinsaamen perusopinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee inarinsaamen peruskieliopin sekä pystyy käyttämään kieltä luontevasti päivittäisenä kielenä niin suullisesti kuin kirjallisestikin. Lisäksi opiskelija hallitsee inarinsaamen tutkimukseen liittyvät keskeiset käsitteet sekä tuntee kielen aseman ja inarinsaamelaisen kulttuurin pääpiirteet.

Inarinsaamen aineopinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee inarinsaamen rakenteen syvällisesti. Lisäksi hän tuntee kirjakielen synnyn ja kirjoitetun kielen muotoutumisen nykyiselleen. Samoin opiskelija syventää tuntemustaan kielen eri tutkimusaloihin. Opiskelija hallitsee tieteellisen kirjoittamisen perusteet ja osaa laatia lähteitä ja aineistoa hyväksi käyttäen pienimuotoisia tieteellisiä tutkielmia, esitelmiä ja muita kirjallisia ja suullisia esityksiä.

Inarinsaamen syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee kielen rakenteen syvällisesti. Hän kykenee itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn ja osaa hyödyntää lähteitä ja tutkimusaineistoa omassa tutkimustyössään. Lisäksi hän kykenee työskentelemään itsenäisesti ja toimimaan asiantuntijana kielen eri osa-alueilla.

Perusopinnot (25 op)

683651Y        HOPS-henkilökohtainen opintosuunnitelma I  0 op
683659P        Inarinsaamen peruskurssi I  5 op
683660P        Inarinsaamen suullinen käyttö I  5 op
683661P        Inarinsaamen peruskurssi II  5 op
683662P        Inarinsaamen taivuttamisen harjoituskurssi  5 op
683663P        Inarinsaamen kirjallinen käyttö I  5 op

Aineopinnot (45 op)

683652Y       HOPS-henkilökohtainen opintosuunnitelma II  0 op
683664A       Inarinsaamen fonologia ja morfologia I  5 op
683665A       Inarinsaamen lauseoppi  5 op
683666A       Inarinsaamen suullinen käyttö II  5 op
683667A       Inarinsaamen kirjallinen käyttö II  5 op
683668A       Inarinsaamen sananmuodostusoppi  5 op
683669A       Inarinsaamenkieliseen työelämään tutustuminen  5 op
683670A       Oman tutkimusalan teoria ja käytäntö (inarinsaame)  5 op
683619A       Kandidaatintutkielma (inarinsaame)  10 op
683620A       Kypsyysnäyte (inarinsaame)  0 op
683671A       Valinnaiset aineopinnot inarinsaamen sivuaineopiskelijoille  5 op
683672A       Inarinsaamen erikoisalan sanasto [valinnainen kurssi]  5 op

Syventävät opinnot (80 op)

683653Y       HOPS-henkilökohtainen opintosuunnitelma III  0 op
683673S       Inarinsaamen fonologia ja morfologia II  5 op
683674S       Toinen saamen kieli (pohjoissaame/koltansaame)  5 op
683675S       Inarinsaamen revitalisaation metodologia  5 op
683676S       Valinnaiset syventävät opinnot (inarinsaame)  15 op
683677S       Graduseminaari (inarinsaame)  10 op
683646S       Pro gradu -tutkielma (inarinsaame)  40 op
683650S       Kypsyysnäyte (inarinsaame)  0 op

 

Koltansaame - Sääʹmǩiõll

Koltansaamen opinnot on tarkoitettu opiskelijoille, joilla on äidinkielenomainen tai sujuva vieraan kielen taito koltansaamen kielessä. Oikeus koltansaamen perus- ja aineopintojen suorittamiseen on Oulun yliopiston opiskelijoilla sekä erillisen opiskeluoikeuden haltijoilla. Ennen opiskeluoikeuden myöntämistä kaikkien opiskelijaksi aikovien on osallistuttava lähtötasokokeeseen ja suoritettava koe hyväksytysti.

Koltansaamen perusopinnot

Koltansaamen perusopintojen opintokokonaisuus johdattaa opiskelijan niihin tietoihin ja taitoihin, joita tarvitaan koltansaamen rakenteen (äänne-, muoto- ja lauseopin) kielitieteellisessä kuvauksessa ja analysoinnissa, sekä laajentaa ja syventää opiskelijan aktiivista kielitaitoa sanaston, kirjoittamisen ja kääntämisen aloilla.

683688P         Äänneoppi (5 op) / Jiõnnõkmätt
683689P         Muoto-oppi (5 op) / Åå′bleǩmätt
683690P         Lauseoppi (5 op) / Ciâlkmätt
683691P         Sanasto (5 op) / Sannõs
683692P         Kirjoittaminen ja kääntäminen (5 op) / Kee′rjtumuš da jåårǥlâttmõš

Koltansaamen aineopinnot

683693A         Taivutusoppi (5 op) / Soojtem-mätt
683694A         Sananmuodostusoppi (5 op) / Sääʹnnraajjâm-mätt
683695A         Sanasto II (5 op) / Sannõs II
683696A         Kirjoittaminen II (5 op) / Ǩeeʹrjtummuš II
683697A         Kääntäminen II (5 op) / Jåårǥlâttmõš II
683698A         Koltansaamen kirjallisuus ja suullinen perinne (5 op) / Sääʹmǩiõl ǩeerjlažvuõtt da njäälmlaž äʹrbbvuõtt
683699A         Kielen uhanalaisuus ja elvyttäminen (5 op) / Ǩiõli vaarvuâlažvuõtt da jeälltummuš
683700A         Kandidaatintutkielma, koltansaame (10 op) / Kandidatt-tuʹtǩǩõs, sääʹmǩiõll
683720A         Kypsyysnäyte, kandidaatintutkinto/koltansaame (0 op) / Maturiteʹttčuäʹjtõs (kandidatt-tuʹtǩǩõs/sääʹmǩiõll)

Viimeksi päivitetty: 11.9.2017